Jaakko Stenhäll Sivublogi politiikan ja talouden ajankohtaiseen kommentointiin. Yleensä tekstit löytyvät osoitteesta http://jaakkostenhall.blogspot.com

Saksa (ja Suomi) vs. EU:n komissio, muu maailma ja markkinat

Tänään on ollut eräs jännittävimmistä päivistä koko velkakriisin aikana, kun Saksa ja oikeastaan koko muu järjestäytynyt maailma ja markkinat ovat ajautumassa törmäyskurssille. No, Suomi ja muutama muu pieni valtio toki Saksan mukana.

Saksa on näytelly koko eurokriisin ajan jonkinlaista isoveljen osaa, jossa sen korot vain painuvat alemmas turvasatamana kun koko muu Euroopa heiluu. Tänään sitten Saksan velkapaperit eivät yhtäkkiä käyneetkään kaupaksi, ja Barroso sai lehdistötilaisuudessaan aiheen sanoa, että euroalue hajoaa, jos komission toimia ei noudateta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Merkel ja Schäuble (sekä suomalaiset siinä sivussa) joutuisivat perääntymään kannoistaan.

Mitä jos Saksa muuttaisi suuntaa, EKP:n velkapapereiden ostosta tehtäisiin läpinäkyvämpää ja eurobondeja alettaisiin oikeasti ajaa? Näyttäisi siltä, kun lukee vaikka Eichengreenin, OECD:n, Krugmanin tai muiden tekstejä, niin tämä on ainoa pakotie. Lisäksi saattaa olla että Saksan korkoihin aletaan jo hinnoitella mukaan joko eurobondien rasitusta Saksalle, jolloin parhaassa tapauksessa Saksa noudattaisi markkinoiden hinnoittelua.

Toisaalta markkinat ovat voineet kypsyä Eurooppaan kokonaan.

Tmä toinen vaihtoehto tarkoittaa osin tietenkin sitä, että Saksankaan velkakestävyys (84 % BKT:sta) ei ehkä kuitenkaan ole niin kestävällä pohjalla, jolloin pelastuksen pitäisi tulla yksin EKP:ltä ja ties mistä. Silloin koko homma on tunaroitu peruuttomattomasti pitkän kaavan mukaan, ja viivyttely on vain hukannut aikaa kaikelta muulta mitä oltaisiin voitu tehdä.

Mitä tästä tulisi sitten ajatella?

Ainakin ehkä se, että Suomen linja jossa ollaan linkitytty pidäkkeettä Saksaan, Stubbin darwinistisella AAA-oletuksella, ei ole edes markkinoiden hinnoittelussa välttämättä niin kestävällä pohjalla kun on ajateltu. Stubbin mielikuvien kannalta korkotasohinnoittelussaan erehtymättömät markkinat ovat ehkä sittenkin koko ajan ajatelleet, että Saksa kuitenkin rientää yhteisrintamaan, eikä vain pyri selviytymään ilman varainsiirtounionia.

Edelleenkään ei ehkä tulekaan varainsiirtounionia, mutta Eurooppa katsotaan silti niin ikäväksi paikaksi (Saksa muiden mukana), että korot alkavat pikkuhiljaa kaikkialla nousta. Tässä olisi jotain historian ironiaa, kun ajattelee miten luonnolliselta nyt on alkanut taas tuntua suunnattomat korkoerot hyvin ja huonojen maiden välillä. Ympäri käydään ja yhteen tullaan, ja silleen.

Yksi juttu on varma: Saksan talouskuri, eli ns. yhden maan stubbilainen darwinismi ei siis vain yhteisellä talousalueella näytä toimivan. Nähtäväksi jää, ehtiikö vielä muuttaa suuntaa, vaikka heikolta näyttääkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onko Krugman ehdottanut eurobondeja tai ylipäätänsä joku ekonomistin kuvatus ehdottanut moisia?

Mitähän se kertoo,että pankit osaavat tosiaan ottaa oikeat miehet mukaan ja näytellä niitä julkisuudessa.

Käyttäjän heikkisairanen kuva
Heikki Sairanen

Krugman on tainnut viime päivinä keskittyä Euroopan keskuspankin laajemman intervention odotteluun. Tämä on tietysti aika pitkälti sama asia kuin jonkinlaiset eurobondit, mutta sen voisi hoitaa nopeammin, kun keskuspankki on kumminkin itsenäinen toimija...

Käyttäjän jaakkostenhall kuva
Jaakko Stenhäll

Esim. Eichengreen ja Krugman ovat enemmän keskittyneet aivan akuutteihin asioihin, kuten EKP:hen. Eurobondit kuitenkin ottavat aikansa, mutta ekonomistien piiristä nuokin ovat lähteneet - tosin skeptismi sille tuleeko noita koskaan on myös kasvussa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tottakai ne keskittyy siihen..tai sanotaanko,että niiden olisi pitänyt keskittyä aikaa sitten kun euroa luotiin.

Markus Lehtipuu

Luin kuvaavan mielipiteen äskettäin: Kaikki ovat jo tienneet iät ja ajat, että homma tulee romahtamaan, ja kaikki nämä kriisikokoukset ja elvytyspaketit ovat olleet vain teatteria ja ajan ostamista eli romahduksen siirtämistä eteenpäin.

Romahdus siis tulee. Nyt kannattaa varautua.

Mikael Kuisma

Olen kanssasi samoilla linjoilla. Lisäksi pidän saksan korkojen nousua positiivisena uutisena, sillä se saattaa (vihdoinkin) ajaa päättäjät tekemään oikeita ratkaisuja. (Eli EKP:n on pumpattava rahaa kunnolla markkinoille, ja yhteisen valuutan aiheuttama vaihtotaseiden ali- ja ylijäämien joustamattomuus on ratkaistava, vaikka sitten eurobondien tuomalla korkotuella.)

Hataran näkemykseni mukaan Kreikan koron nousu koostuu kasvavasta default-riskistä ja Saksan koron nousu taas tulevista vaihtoehtoisista investoinneista joilla on parempaa tuottoa odotettavissa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Interest_rate#Reasons...

Onko näkemyksiä siitä, että kestääkö Saksan talous koron nousun?

Käyttäjän jaakkostenhall kuva
Jaakko Stenhäll

Kannattaa katsoa tuo Guardianin linkki siitä, että kestääkö vai ei. Osa sanoo, että tuossa tosiaan vain spekuloidaan sitä että eurobondit tulee. Osa taas sanoo, että oikeasti ehkä ei niin hyvin kestäkään, vaan riskit kasvavat ja korko nousee. Mikä minä olen tässä veikkaamaan. :) Kyllä mä Saksan bondeja ostaisin, jos haluaisin tasan kahden prosentin tuoton.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Voi olla, että tästä yhdestä lainahuutokaupasta on paha tehdä vielä yksikäsitteisiä tulkintoja. Laitan yhden mahdollisen tulkinnan siitä tässä vielä omalle seinälleni, koska se pitää käydä lävitse melkoisen seikkaperäisesti ja peruutuspeileihin katsoen.

Käyttäjän jaakkostenhall kuva
Jaakko Stenhäll

Hei, senpä takia en tehnyt yksikäsitteisiä tulkintoja, vaan spekuloin useammilla. :) Tuo keskeinen toimintalogiikka esim. Saksan osalta on ollut samoilla linjoilla jo pitkään.

Toimituksen poiminnat