Jaakko Stenhäll Sivublogi politiikan ja talouden ajankohtaiseen kommentointiin. Yleensä tekstit löytyvät osoitteesta http://jaakkostenhall.blogspot.com

Niinistö ja demarit käyvät ahneutta vastaan

Harvalla ihmisellä on yhtä helppoa asemaa käydä taistelemaan ahneutta vastaan kuin kokoomuslaisella presidenttiehdokkaalla. Ehkä osin siksikin Niinstö ilmoitti tänään, kuinka hän tulee "taistelemaan ahneutta vastaan sen kaikissa ilmenemismuodoissa". Ilmoitus on turvallinen ennen kaikkea siksi, että kukaan Niinistön äänestämiseen jo aiemmin päätyneistä ei tule muuttamaan kantansa. Voin vain kuvitella: "Ai on sekin ahneutta vastaan? Ei helvetti! Mutta toisaalta, ketä muutakaan sitä äänestäisi".

 

Tämä ei muuten ole edes ensimmäinen kerta, kun Niinistö suoraselkäisesti linjaa ahneutta vastaan. Muistanette kysymyksen HS:n haastattelusta: "Saavatko tuloerot Suomessa kasvaa nykyisestä? 'Talouden vaikeina aikoina tuloerot supistuvat. Niiden kasvattamiseen ei ole aihetta.' " Tuloerojen kasvattamiseen ei ole tarvetta! Kyllähän nykytilanteen itsestäänselvä kuvaaminen riittää presidenttiehdokkaan kannaksi.

 

Epämääräinen ahneutta vastaan käyminen on Niinistölle turvallista myös toisesta syystä: presidentti kun ei voi asiaan vaikuttaa muuten kuin arvojohtamisella, jonka vaikutukset ovat vaikka viimeisen kuuden vuoden aikana näkyneet samanlaisena yleisenä huolestumisena. Tilanne on vähän samanlainen kuin niillä kunnallisvaaliehdokkailla, jotka lupaavat taistella kansaneläkkeen taitettua indeksiä vastaan kaikella sillä keinovalikoimalla, mikä kunnanvaltuustossa on käytössä.

 

Ahneutta vastaan käyminen ihan arjesssakin on helppoa siksi, että sen voi aina ulkoistaa. Pienet pimeät pihatyöt eivät ole ahneutta, kun on kuitenkin Mehiläinen joka kiertää miljoonilla euroja veroja. Listaamattomien yhtiöiden verovapaiden osinkojen tukeminen ei ole ahneutta, kun yrittäjät kuitenkin pitävät pystyssä Suomea (joka on yritys, vähän kuin presidentti on työ) ja kun muualla ei veroja tarvitse maksaa ollenkaan. Ahneutta ei ole lopulta missään, paitsi aina siellä jossain määrittelemättömässä "muualla", joka viime kädessä sijaitsee joka tapauksessa ulkomailla.

 

Niinistön kannanottoja huolestuttavampaa on kuitenkin se, että he jotka asiaan voisivat vaikuttaa, huutelevat aivan samalla tavalla. Urpilainen vaatii lisää veroja rikkaille (ja huutelee hallituspuolueet mukaan esittämänä keinoja, oppositio saa ihme kyllä olla rauhassa), ja Katainen kertoo kuinka rikkaiden verottaminen ei tasapainotukseen riitä. Jos tutkisin lauseiden totuusarvoja, niin nyt kyllä vastattiin SDP:n poliittiseen aksioomaan kokoomuslaisella tautologialla. Kiitos arvokeskustelusta.

 

Miten tätä taistelua pitäisi sitten käydä?

 

Itse en sitä täysin tiedä. Kansaan voi upota tämäkin, ja se varmaan presidentinvaaleissa riittää. Itse toivoisin, että presidentti näyttäisi suuntaa ja katsoisi vähän kauemmaksi. Kysyisi vaikka sitäkin, voisiko naapurimaista oppia jotakin? Tärkeämpää olisi kuitenkin, että heitä ei päästetä helpolla, jotka asiasta voivat jotenkin päättääkin. Kehysriihesssä katsotaan, keitä ahneus tosissaan liikuttaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Vastakarva kuva
Olavi Aromaa

Niinistön ja demareiden kyky poistaa ahneus on käytännössä nolla, sehän tarkoittaisi että niiden olisi poistettava itsensä muonavahvuudesta ja otettava mukaansa kaikki kekkosen jälkeen hallituksissa olleet puolueet.

K Veikko

Arvojohtajan tärkeä tehtävä on johtaa arvojen välistä taistelua, ikään kuin valita ne meta-arvot, jotka luovat yhteisön ololle ja arkipäivä elolle perustan.

Perinteeseen juuttuneena näemme sanoiksi puetut arvot hierarkkisessa yhteydessä: yksi arvo on toista arvoa tärkeämpi. Esimerkiksi väkivaltainen puuttuminen yhteen arvoon, vaikkapa sananvapauteen, on hyväksyttävää, jos sillä saavutetaan toisen arvon, vaikkapa tasa-arvon, edistymistä.

– Meta-arvo tässä tapauksessa on, että yhteiskuntaa kehitetään väkivaltaa käyttäen. (Josta voidaan helposti vetää johtopäätös, että mitä enemmän yhteiskunta käyttää väkivaltaa kansalaisiaan kohtaan, sitä tasa-arvoisempi sen on.)

Toimituksen poiminnat