Jaakko Stenhäll Sivublogi politiikan ja talouden ajankohtaiseen kommentointiin. Yleensä tekstit löytyvät osoitteesta http://jaakkostenhall.blogspot.com

Köyhien kulutuksesta ei kannata leikata

HS uutisoi (paperilehdessä, verkossa kiitos kuuluu Usarille) Kokoomuksen kaavailuista leikata tulevassa kehysriihessä köyhiltä jäädyttämällä kaikki indeksikorotukset. Tällainen tapa on muutamastakin syystä älytön, ja se tulisi torjua.

 

Ensinnäkin sosiaalietuuksien indeksien leikkaaminen kohdistuu pomminvarmasti kulutukseen, jota näissä oloissa kannattaisi ylläpitää: ilman kotimaista kulutusta ei ole kyllä varmasti elinkeinoelämän rummuttamaa kasvuakaan. Ilman kasvua on sitten vaikea kuroa umpeen kestävyysvajetta, joka nyt olisi hyvä joka tapauksessa tehdä.

 

Miksi näin? No ihan siksi, että köyhimmillä kansanosilla kaikki raha mikä tulee, meneekin saman tien kulutukseen - varallisuuttahan ei köyhimmille tuloluokille ole kertynyt lainkaan 1990-luvun laman jälkeen. Jos sosiaalietuuksien saajilla olisi jotain ylimääräistä, olisi se tavalla tai toisella kertynyt omaisuuteen.

 

Jos indeksikorotukset jäädytetään, tilanne ei oikeastaan muutu: kaikki menee mikä tuleekin edelleen. Se vain riittää hieman vähempään, ja tällöin leikkaus osuu köyhimpiin jo nykyään samassa tilanteessa olevien opiskelijoiden kanssa. Se ei muuten ole reiluakaan.

 

Toisaalta indeksikorotusten piirissä on muutakin, kuten esimerkiksi yliopistojen rahoitus. Jos tätä leikataan, jää kaikkien yliopistojen kustannukset nykytasolle tilanteessa, jossa pitäisi kuitenkin maksaa (hallituksen siunaaman) raamitupon mukaiset palkat. Käytännössä indeksien leikkaaminen tarkoittaa nopeasti realisoituvia yt-neuvotteluita. Jos tätä poliittisesti halutaan, on sekin ihan ok. Luulisi kuitenkin, että yliopistojen keskuudessakin on enemmän tai vähemmän tehokkaita yksiköitä, joita indeksin jäädyttäminen suoraan rokottaisi ihan samalla tavalla.

 

En väitä, etteikö menoista kannattaisi joskus myös karsia (vaikkakaan ei ehkä nyt niin paljoa, kun euroalue sukeltaa uudelleen lamaan). Tietenkin tarvitsee, sillä on vaikea ajatella yhteiskuntaa, joka olisi niin valmis, etteikö siellä tuettaisi toimintaa joko turhaan, tehottomasti tai vanhentuneesti.

 

Turhasta antaa esimerkin maataloustuet, joita eräs julkisuudestakin tuttu pankkiiri tuntuu keräävän hyvin. Tehotonta on esimerkiksi tukea energiaintensiivistä teollisuutta energiaveron palautuksilla, ilman erityisiä kannustimia energiatehokkuuden parantamiseen.

 

Vanhentunutta on laittaa miljardeja asuntojen korkovähennysoikeuteen maailmassa, jossa ihmisten tulee joka tapauksessa muuttaa työpaikkojensa perässä. Lisäksi on erikoista, että keskiluokka päättää myöntää itselleen verotukea asuntojen hankintaan, joka ainakin kasvukeskuksissa on köyhimmille ihmisille äärimmäisen vaikeaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Hyvä kohde korjata osa vajeesta olisi kehitysapu. Sitä ei edes tarvitsisi leikata. Voisin koittaa kirjoittaa siitä blogin, millain tämä onnistuu. Tosin tästä eivät tule Kirkon ulkomaanapu sun muut innostumaan, mutta aion ehdottaa silti.

Käyttäjän jaakkostenhall kuva
Jaakko Stenhäll

Kehitysavun tehostaminen lienee kuitenkin eri asia kuin leikkaaminen - noissa mittaroinneissahan kuittenkin osuus BKT:sta ratkaisee, ja se tarkoittaa varmaan aika pitkälle kuitenkin ihan rahallisia menoja.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Rahallista menoa juu. Odotas vaan, kun saan näkemykseni paperille. Kestävyysvajeen leikkamisessahan jo muutenkin puhutaan sekö tulopohjan laajentamisesta, että menojen karsimisesta. Tässä mallissa, mitä olen päässäni pyöritelly puhutaan jommasta kummasta. Ja painotus vielä sille, ettei tällä koko ongelmaa ratkaista, mutta pienistä puroista suuret joet ja pieniä puroja mun mielestä kannataa alkaa etsimään ensisijaisesti niistä rahavirroista, jotka osin tai kokonaan suuntautuvat maasta ulos. Maan sisäisten rahavirtojen näpelöinti on aina jossain määrin taskusta toiseen leikkiä, vaikka siltäkään ei näissä talkoissa voida välttyä.

Touko Apajalahti

Maataloustukien koon suhteettomuudesta kertonee jotakin se, että pelkkiin maatalouden ympäristötukiin käytetään 30 % enemmän kuin on koko ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti.

Valtion budjettiahan on kätevä katsella täältä: http://talousarvio.juuso.org/

Jouni Haimi

"Jaakko kirjoitti:

"

Vanhentunutta on laittaa miljardeja asuntojen korkovähennysoikeuteen maailmassa, jossa ihmisten tulee joka tapauksessa muuttaa työpaikkojensa perässä. Lisäksi on erikoista, että keskiluokka päättää myöntää itselleen verotukea asuntojen hankintaan, joka ainakin kasvukeskuksissa on köyhimmille ihmisille äärimmäisen vaikeaa."

Mutta kaikkea ei pidä määritellä vain köyhien mukaan.

Käyttäjän jaakkostenhall kuva
Jaakko Stenhäll

No ei, mutta olisikohan kohtuullista kuitenkin, etteivät he joudu säästötarpeita yksin, tai edes pääosin, maksamaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Prosyklinen lamaanajo se tulee tännekin valitettavan väistämättä. Kreikassa ei sisäinen devalvaatio ole vielä edes alkanut, sieltä pitäisi vähentään vielä (nykyisten päätösten lisäksi, siis) viides-kuudesosa kaikkien pienituloisimpien palkoista ja etuuksista.

Mutta koska prosyklisellä ajattelutavalla bkt sukeltaa useita prosentteja vuodessa niin palkkoja pitäisi tuon n. 15-20% laskun jälkeen vähentää edelleen n. 5% vuodessa.

Velkamäärät toki pysyvät siellä ilman parturointeja absoluuttisesti kasvusuunnassa.

Katsomme Suomen tulevaisuuteen tässä samalla.

Toimituksen poiminnat